Laatujohtaminen rakentamisessa tänä päivänä

Rakentamisen laatujohtaminen on viime vuosina noussut keskeiseksi puheenaiheeksi alan sisällä. Samaan aikaan kun tilaajat vaativat yhä parempaa läpinäkyvyyttä, urakoitsijat painivat kiristyvän kilpailun, tiukkojen aikataulujen ja kasvavan dokumentointikuorman kanssa. Tämä on johtanut ilmiöön, jossa laatujohtaminen koetaan yhä useammin vain pakollisena dokumenttien täyttämisenä – vaikka sen todellinen tarkoitus olisi varmistaa onnistunut lopputulos työmaalla.

Todellinen laatu ei synny lomakkeista, vaan oikeista resursseista, osaamisesta ja arjen johtamisesta. Kun työnjohto joutuu toimimaan alimitoitetuilla resursseilla, laadunvarmistus typistyy helposti papereihin ja kuittauksiin. Laatujärjestelmät ovat tällöin olemassa, mutta niiden vaikuttavuus jää heikoksi, koska työmaalla ei ole aikaa tai mahdollisuutta toteuttaa laadunvarmistusta sen vaatimalla huolellisuudella.

Miten laatujohtamista tulisi oikeasti tehdä työmailla?

Laadunvarmistus alkaa työvaihekohtaisesta suunnittelusta, malliasennuksista ja aloituspalavereista. Jos oma henkilöstö tai aliurakoitsija ei saa riittävää ohjausta, riskinä on virheiden kasautuminen ja aikataulujen pettäminen.

Työmaalla läsnä oleva työnjohto on keskeinen laadun varmistaja. Mikäli työnjohtoa ei ole riittävästi, omien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden työ jää helposti ilman valvontaa, jolloin laatupoikkeamat havaitaan vasta liian myöhään. Pääurakoitsijan onkin mitoitettava työnjohtoresurssit suhteessa kentällä olevaan työntekijämäärään ja työn vaativuuteen. Kun yhdellä työnjohtajalla on liian monta vastuualuetta, laadun heikkeneminen on väistämätöntä.

Hankkeessa tarvitaan selkeät vaatimukset, yhdenmukaiset laatuohjeet ja toimivat dokumentointityökalut. Epäselvät pelisäännöt johtavat helposti tulkintavirheisiin ja epätasaiseen lopputulokseen.

On tärkeä muistaa, että myös laadukas aliurakointi on siis pääurakoitsijan johdettavissa – mutta vain silloin, kun resurssit, vastuut ja toimintamallit on määritelty selkeästi.

Näin tilaaja voi vaikuttaa työn laatuun

Tilaaja voi vaikuttaa rakentamisen laatuun ratkaisevasti. Yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista on esittää selkeä minimivaatimus työnjohtoresursseille jo urakka-asiakirjoissa.

Kun vaatimukset ovat selkeät, urakoitsijat eivät voi voittaa urakkaa vain alimitoitetulla organisaatiolla.

Tilaaja ostaa parempaa laatua – ei pelkkää pienempää hintaa.
Vähimmäisresursointi varmistaa, että pääurakoitsijalla on kyky:

• johtaa omia työntekijöitä ja aliurakoitsijoita
• tehdä riittävästi katselmuksia
• valvoa työvaiheita oikea-aikaisesti
• ehkäistä virheet ennen niiden syntymistä
• pitää laatujärjestelmät aidosti käytössä

Kun työnjohdolla on riittävästi resursseja, dokumentointi muuttuu todellisen laadun tukijärjestelmäksi – ei pelkäksi pakoksi.

Laatu on johtamista, ei pelkkää dokumentointia

Rakentamisen laatujohtaminen ei voi perustua pelkille dokumenteille, vaan se on ennen kaikkea ihmisten, osaamisen ja riittävien resurssien johtamista. Kun työnjohto on ylikuormitettu tai aliresursoitu, järjestelmät jäävät helposti paperilla toimiviksi, vaikka niiden tarkoitus on tukea käytännön tekemistä työmaalla.

Tilaaja voi jo urakkavaiheessa varmistaa riittävät työnjohtoresurssit, mikä luo edellytykset tasalaatuiselle tekemiselle ja läpinäkyvälle hankkeelle. Pääurakoitsijan vastuulla on johtaa sekä omaa henkilöstöä että aliurakoitsijoita, ja tämä onnistuu vain silloin, kun työnjohto pystyy ohjaamaan ja valvomaan työvaiheita riittävän tiiviisti.

Kun laatuvaatimukset, vastuut ja resurssit ovat tasapainossa, työmaan arki muuttuu kontrollista kehittämiseksi ja dokumentoinnista aidoksi laadunvarmistukseksi. Lopulta tämä näkyy kaikille osapuolille: parempana työnjälkenä, sujuvampina hankkeina ja pitkäikäisempinä rakennuksina.

Jos aihe herätti ajatuksia tai haluat jatkaa keskustelua rakentamisen laadusta ja sen kehittämisestä, ole ihmeessä yhteydessä tiimiimme.

Jesse Savolainen, aluepäällikkö, Jokiväri pääkaupunkiseutu