Pölyn- ja puhtaudenhallinta rakennuksen elinkaaren aikana – osa tilojen hallittua käyttöä
Pölyn- ja puhtaudenhallinta ei pääty luovutukseen. Se vaikuttaa sisäilmaan, tilojen toimivuuteen ja käyttäjiin koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Rakennuksen puhtauden- ja pölynhallinta nähdään käytön aikana usein rutiininomaisena siivouksena, vaikka sen vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. Puhtaudenhallinta vaikuttaa suoraan sisäilman laatuun, tilojen toimivuuteen ja käyttäjien kokemaan hyvinvointiin koko rakennuksen elinkaaren ajan. Käytännössä vastuut ja rajapinnat jäävät kuitenkin usein epäselviksi, erityisesti rakennuksen valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen. Tämä artikkeli tarkastelee puhtaudenhallintaa osana rakennuksen hallittua käyttöä ja nostaa esiin tilanteita, joissa ongelmien taustalla voi olla muu kuin ensimmäisenä epäilty tekninen syy.
Puhtaudenhallinta ei pääty rakennuksen luovutukseen
Pölyn- ja puhtaudenhallinta ei pääty rakennuksen tai sen peruskorjaamisen valmistumiseen. Rakentamisen aikainen pölyn- ja puhtaudenhallinta on viime vuosina kehittynyt merkittävästi ja siihen suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella. Tekemistä ohjaa laaja lainsäädäntö, viranomaisvaatimukset sekä lukuisat ohjeistukset ja standardit. Työmailla mitataan pölypitoisuuksia, varmistetaan työntekijöiden työskentely, tiloja suojataan ja niitä alipaineistetaan sekä rakentamisen aikaista toimintaa valvotaan tarkasti. Kun rakennus valmistuu ja luovutetaan tilaajan käyttöön, huomio puhtauden hallinnasta voi kuitenkin usein herpaantua. Tiloja siivotaan, kuten on ennenkin tehty ja keskitytään pääasiassa niiden pintojen puhdistukseen, joihin lattialta käsin hyvin ylettää.
Käytön aikainen puhtaudenhallinta jää liian usein taka-alalle
Todellisuudessa rakennuksen elinkaaren aikainen pölyn- ja puhtaudenhallinta on vähintään yhtä tärkeää kuin rakentamisen aikana. Monessa kohteessa ylläpitosiivous nähdään välttämättömänä kulueränä, ei sisäilman laatuun, tilojen toimivuuteen ja käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavana kokonaisuutena. Usein siivouksen riittävyyden arviointiin reagoidaan vasta silloin, kun joku tai useampi käyttäjistä ilmoittaa oireilustaan.
Rakennuksen käytön aikana pölyä syntyy jatkuvasti. Ihmiset kuljettavat liikkuessaan epäpuhtauksia, tekstiilit kuluvat, laitteet liikuttavat hiukkasia ja ulkoa kulkeutuu epäpuhtauksia sisälle. Pinnoille kertynyt pöly lähtee herkästi liikkeelle ilmavirtausten ja tärinän vaikutuksesta. Jos ylläpitosiivous on pintapuolista, pöly ei poistu, vaan sitä kertyy ajan saatossa lisää, mikä altistaa käyttäjät mahdollisille oireille.
Oireilun taustalla voikin olla puutteellinen puhtaudenhallinta
Riittämätön puhtaudenhallinta näkyy nopeasti sisäilman laadussa. Oireilu, hajuhaitat ja pölyn kertyminen pinnoille herättävät käyttäjissä epäluottamusta rakennusta kohtaan. Usein syitä lähdetään etsimään tehdyistä remonteista, rakenteista tai ilmanvaihdosta, vaikka perussyynä voi olla yksinkertaisesti puutteellinen tai väärin kohdennettu ylläpitosiivous. Silloin, kun ongelmiin puututaan vasta reklamaatioiden kautta, voivat kustannukset nousta moninkertaisiksi verrattuna ennakoivaan ylläpitoon.
Ylläpitosiivouksen laatu ei ole vain kysymys siitä, että siivotaanko riittävän usein, vaan olennaista on ymmärtää pölyn käyttäytyminen ja riskikohdat rakennuksessa. Korkeat pinnat, ilmanvaihtopäätteet, valaisimet, tekstiilipinnat, korkeat tilat ja tekniset tilat jäävät usein vähälle huomiolle, vaikka juuri niihin kertyy merkittävä osa hienojakoisesta pölystä. Myös siivousmenetelmillä ja välineillä on suuri merkitys. Väärät menetelmät voivat levittää pölyä tehokkaammin kuin poistaa sitä.
Puhtaudenhallinta osana rakennuksen elinkaarta
Vastuu tilan puhtaudesta siirtyy rakennusurakoitsijan luovuttaessa tilaajalle ja ensimmäinen kompastuskivi usein on jo tilaan muutto. Puhdistetaanko entiset käyttöön tulevat irtokalusteet, tehdäänkö uusille käyttöönottopuhdistukset? Kokonaisuus ja stepit myös siirtymästä tilaajan päivittäiseen käyttöön tulisi kuvata selkeästi ja laatia niille tarvittavat toimenpiteet, joiden jatkumona on hyvin hallittu ylläpitosiivous.
Puhtauden- ja pölynhallinta tulisi nähdä osana kiinteistön elinkaaren hallintaa suunniteltuna, mitattavana ja kehitettävänä toimintana, joka huomioidaan ja tiloja suunniteltaessa mm. materiaalivalinnoilla ja rakenneratkaisuissa. Kun käytön aikaiseen pölyn- ja puhtaudenhallintaan suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin rakentamisen aikaiseen, saavutetaan pysyviä ja pitkäaikaisia hyötyjä sekä kustannussäästöjä.
Parempi sisäilmanlaatu, parempi mieli, kaikilla.
Jaakko Laamanen, tekninen työpäällikkö, Jokiväri Oy