Onko halvin aina halvin?

Hintakilpailun haaste

Onko halvin aina halvin? Kysymys nousi taas mieleen, kun asiakas kysyi, miksi tarjouksissa voi olla niin suuret erot eri toimijoiden välillä. Korjausrakentamisen markkinan hinnoittelu on ollut jo pidempään haastavaa. Kun muulla ei tarjouspyynnössä voi erottua, varmin tapa tulla huomatuksi on olla halvin. Joskus eroja selittävät inhimilliset virheet, jotka toivottavasti huomataan neuvotteluvaiheessa. Silti moni on todennut, eikä minullakaan ole tähän vastaan väittää, että tällainen asetelma ei ole terve. Mutta onko halvin hinta todella aina halvin?

Kokonaisuuden merkitys

Hiljattain näin erinomaisen asiakaspalautteen, jossa tilaaja kertoi valinneensa Jokivärin urakoitsijaksi, vaikka hintamme ei ollut halvin. Kyseisessä projektissa lisätöitä ei kuitenkaan juurikaan syntynyt, joten oliko tarjouksemme lopulta kuitenkin kokonaisuudessaan halvin, vaikka se ei tarjousten kärkeen sijoittunutkaan? Tämä ei onneksi ole poikkeustapaus, vaan tulosta määrätietoisesta toiminnasta, jossa korostuvat tarkka kustannuslaskenta ja kurinalainen tarjoaminen.

Kun hankkeeseen perehdytään huolellisesti ja huomioidaan urakkaohjelman vaatimukset omaa katetta unohtamatta, kuulee usein kilpailuttajan sanovan saaneensa huomattavasti halvempia tarjouksia. Halpa tarjous ei kuitenkaan aina tarkoita, että se olisi huono, eikä kalliimpi automaattisesti parempi. Tärkeintä on ymmärtää, mistä ero syntyy ja miten hinta on muodostettu.

Halvin ei aina ole edullisin

Uskallan väittää, ettei halvin hinta aina ole halvin kokonaisuuden kannalta. Myös omassa toiminnassamme joudumme toisinaan arvioimaan aliurakoiden hintoja ja pohtimaan, onko halvimmalla tarjouksella realistista toteuttaa projekti laadukkaasti. Johtaako halvin aliurakka lopulta jatkuvaan lisätyön etsimiseen, joka kuormittaa sekä projektin vetäjää että tilaajaa? Välillä vastuullisin ratkaisu onkin hylätä halvin tarjous, sillä sen seuraukset voivat olla vakavia molemmille osapuolille.

Tietenkin, jos kilpailijalla on sama poikkeuksellisen halpa aliurakka ja hän uskaltaa edetä sillä, ollaan silloin laskennallisesti jo riskirajalla. Usein joudumme myös tarkastelemaan, onko esimerkiksi telineet ja suojaukset huomioitu urakkaohjelman mukaisesti ja kenen vastuulle ne todellisuudessa kuuluvat. Tarjous koostuu lopulta monesta vastuullisesta valinnasta, jotka tehdään myös tilaajan etua ajatellen.

Vastuu ja laatu maksavat

Kaikella on hintansa. Myös sillä, että olemme jatkossakin taloudellisesti vahva, vastuunsa kantava ja korkeaan asiakastyytyväisyyteen sitoutunut toimija. Hyvin johdetut työmaat ja luotettava toiminta eivät synny sattumalta, vaan ne ovat seurausta tarkasta työstä niin laskennassa kuin toteutuksessa työmaalla.

Jos aihe herätti ajatuksia, ota yhteyttä. Keskustellaan lisää rakentamisen ratkaisuista ja vastuullisesta urakoinnista.

Mika, tj